Osa 01

Vihdoinkin saan tämän ulos! Nyt on ollut kokeita niin paljon, etten muuta ole ehtinyt juuri tekemäänkään.. Yrittäkää pysyä perässä, osassa tulee tosi paljon uusia henkilöitä.. Mutta nyt tämä on täällä ja päästän teidät lukemaan!--->

***

VANHAT KASVOT

Lapioisin hymy huulillani muroja suuhuni. Olin pitkästä aikaa noussut oikealla jalalla sängystä, eikä kouluun lähteminenkään tuntunut mitenkään tavallista kamalammalta. Radiostakin sattui tulemaan kiva kappale.

Pienet askeleet laskeutuivat portaita alas, ja rakas pikkusiskoni saapui keittiöön.
"Missä mun aamupala on?" Divina töksäytti saman tien ja tapitti mua tiukasti kasvoihin.

Olin tukehtua ruokaani. Eihän mun tehtävä ole laittaa kahdeksan vuotiaalle aamiaista?! Kyllä se nyt tuossa iässä pitäisi osata.
"Jääkaapissa. En mä sua täällä passaa."

 Divina katsoi närkästyneenä muhun. Ihan kuin se nyt olisi noin hankalaa.
"Äitikin aina teki!" hän tiuskaisi.
 "No, en ole edelleenkään äitisi, enkä palvelijasi."  Tyttö lähti mieltään osoittaen lampsimaan jääkaapille. Miten tuo känkkäränkkä kehtasikin viedä iloisen oloni?

Sain onneksi oman annokseni juuri päätökseen, kun Divina marssi hilloleipä kädessään pöytään. Ja hän ei todellakaan ollut hillosta säästellyt. Hän alkoi mutustaa leipäänsä, ja nousin viemään astiani.

"Paljon onneeaa vaan! Paljon onneeaa vaan! Paljon onneeaa..!" Divin alkoi hoilottaa suu täynnä ruokaa radion nimipäivätoivotus-ohjelman laulun mukana niin pielessä sävelestä, että oli pakko tukkia korvat.
"Turpa kiinni!"

"Sun koulubussikin tuli jo, mene äkkiä kyytiin!" huusin Divinalle. Hän lähti onnekseni pinkomaan yläkertaan pukemaan. Toivoton tapaus.

**

Istuskelin opettajan pöytään nojaten luokan etualalla. Kävin lukiota niin pienessä koulussa, -vain yksi luokka- että saimme mennä aina sisään heti tultuamme kouluun. Jessica ja Alyssa seisoivat vieressäni, mutta muut olivat hajaantuneet pitkin huonetta.

Jessica on oikea poikamagneetti, kaikki kuolaavat hänen peräänsä. En kyllä ihmettele, Jessica nimittäin käyttää todella paljastavia vaatteita aina välillä. Hän on melko uusi kaveriporukassani, oikeastaan hän jäi exänsä -yhden niistä-  myötä pyörimään porukoihimme. Hänen exänsä muutti pois kotikaupungistamme, ja ihme kyllä, sen jälkeen Jessica on ollut vapailla vesillä pientä flirttiä lukuunottamatta. Sitähän hän tekee kaikkien kanssa. Hän on aina välillä todella rasittava.
Alyssa on yksi tärkeimmistä ystävistäni. Olen tuntenut hänet aina siitä saakka kun muutin tänne pikkucityyn. Kävimme kuitenkin eri koulua ennen kuin nyt lukiossa olemme samassa koulussa. Hän on mulle sellainen luotto- ja tukihenkilö, vaikka en olekaan mikään niin julkisesti tunteitani ilmaiseva tyyppi.

Mariet on ujo ja kuoreensa sulkeutunut tyttö. Mielestäni hän on todella kaunis ja luulisi sen antavan rutkasti itsetuntoa, mutta hän ei puhu kenellekään, paitsi Carlosille, poikaystävälleen. Kuulen joka päivä hänen tivaavan ja varmistelevan Carlosin rakkautta häntä kohtaan.

Laurentia en ole koskaan ymmärtänyt. Hän pukeutuu todella oudosti ja esittää kamalan ihmeellistä tyyppiä meille muille. Hän on matikkanero ja tapana on, että hän torkkuu joka välitunti... Hänen naisasioistaan en ole kärryillä, mutta kyllä hän yleensä kaikissa bileissä pyörii, mitä täällä minicityssä nyt sattuu olemaan.

Fred -seinään nojaileva- pyörii myös aina samoissa paikoissa kuin minä, Alyssa ja Jessica. Hän on rock-henkinen jäbä ja soittaa kitaraa aivan hiton hyvin. Muuten hän on hiljainen ja ystävällinen kaikille, vaikka ei välttämättä heti uskoisi. Fred on myös minulle todella tärkeä ihminen, suhteemme on kuitenkin ollut aina vain ystäväpohjalla.
Carlos on Marietin poikaystävä. hän on aina ollut minulle vähän nobody, mutta ihan mukiin menevä ihminen. Juttusille en hänen kanssaan kovin usein joudu, mutta silloin kun joudun, on meillä ihan mukavaa. Yleensä hän vain viettää aikaa Marietin kanssa.

"Pääseeköhän rva Wilberforce tänään ollenkaan eteenpäin opetuksessa? Olemme junnanneet paikallaan jo melkein kaksi viikkoa", Alyssa mietti äänneen selvästi vastausta odottamatta.
"Mua ei ainakaan kiinnosta opiskelu", Jessica ilmoitti heti tottakai mielipiteensä asiasta.

Ovi kolahti ja me kaikki pomppasimme pystyyn. Opettajamme on aina ollut pipo liian kireällä, ja itse en menisi leikkimään hänen kanssaan. Jessica kuitenkin herpaantui melkein heti flirttailemaan Laurentin kanssa, ja sivusilmällä näin, kuinka pojan poskille nousi puna. (Anteeksi noi ruudut....-.-)

Ei niin aurinkoinen opettajamme Rose Wilberforce lähti kohti pöytäänsä silmissään kammottava murhaava katse. Me kaikki oppilaat lähdimme ripeästi omille paikoillemme. Onneksi opettaja joka kerta leppyy ja ottaa vanhan, tutun ja tylsän opetusmenetelmänsä käyttöön kankean alun jälkeen.

"Tänään emme aloita aivan tavalliseen tapaamme", rva Wilberforce sai sanottua kaiken alun muminan jälkeen. Koko luokka kahahti ja vaihtoi asentoa. Tämähän oli ennenkuulumatonta!

"Meille tulee tänään tänne luokalle uusi jäsen, ja toivon totisesti sitten, että käyttäydytte kunnolla. En tahdo kuulla minkäänlaisia moitteita käyttäytymisestänne uutta oppilasta kohtaan." Suuni suunnilleen loksahti auki. Kuka tähän käpycityyn nyt muuttaisi?

Opettaja kutsui uutukaisen sisään ja totisen näköinen poika käveli luokkaan. Vilkaisin äkkiä häntä, mutta käännyin takaisin kun hän lähti kävelemään luokan eteen. Ja varmasti hän saisi tarpeeksi katseita osakseen.

"Tulepas tänne", Rose maanitteli poikaa, vaikka hyvin näki tämän tulevan arvioivien katseiden saattelemana.

Rose kaappasi pojan ällöttävästi kainaloonsa ja alkoi esitellä häntä. Ihan kuin ei itse osaisi. "Tässä on Rony Cartney.. " Kaikki muu meni minulta ohi. Nimittäin tuijotin vain poikaan enkä kuullut mitään.

Nojauduin pulpettiini ja otsani meni väkisinkin ryppyyn. En olisi ikinä uskonut...

"Ei voi olla.. "

"Mikä?" Alyssa kysyi. Olinko tosiaan puhunut ääneen?
"Mä tunnen hänet.."
 "Hä?"

**

Olihan tämän nyt jo Jessicakin välitunnin alkuun kuullut, joten molemmat tytöt kärkkyivät vastauksia 'mistä tunnen noin komean pojan'. Kiitin onneani, että Rony oli sentään vielä sisällä opettajien jututettavana.

"No niin, ala selittää!" Alyssa virnisti.  Jessica vain pyöritteli kärsimättömänä peukaloitaan.

"No, siis ollaan oltu samalla luokalla ylä- ja ala-asteella. Rony muutti seiskalla ulkomaille. Vissiin isänsä luokse." Jessican kirkas katse kohdistui tiukasti silmiini. Hän aavisi, etten kertonut vielä aivan kaikkea...

Mietin kuumeisesti, miten selittäisin jutun ilman väärinkäsityksiä. Molempien ystävieni katseet porautuivat silmiini ja janosivat tietoa. "Äh, ei se nyt ole mitään ihmeellistä!" inahdin ahdistuneena.

 "Just. Kyllä me huomataan, et teillä on ollut jotain juttua ja tykkäät siitä vieläkin", Jessica sanoi totisena, ja kummastuin. Äänensävy ei ollut ollenkaan ominainen Jessicalle. Oliko hän mustasukkainen? Eikö mun pitäisi tässä kadehtia? Jessicahan tässä se kaiken saaja on! Päätin kuitenkin olla välittämättä.

"No, mut kerro nyt silti tarkemmin!" Alyssa alkoi taas painostaa ja vaihteli painoa jalalta toiselle. Hermostukseni vain nousi.

Ovi kuitenkin avautui ja päästi mut pälkähästä. Rony nimittäin asteli ulkoilmaan, enkä todellakaan ajatellut kertoa hänen kuullen kokemuksistani. Ja harmi vain, hän oli selvästikin tunnistanut mut.

Samassa Alyssa painoi mut alas olkapäästäni. "Toi sun Romeo on tulossa selvästi jututtamaan sua!" Alyssa huudahti hiljaa korvaani. Teki mieli haudata kasvot käsiin ja samalla vajota maan alle. Nolon puna nousi väkisinkin kasvoilleni.

Rony selvästi empi tulemasta luokseni ja katseli ensin muita koulun pihalla. Hänen askeleensa kuitenkin vietti vahvasti suuntaani..

"Moi.. Lisa. Mitä kuuluu?" Rony yritti aloittaa fiksua keskustelua, mutta olin liian ahdistunut. Tiesin ainakin kahden korva- ja silmäparin seuraavan meitä tarkasti, vaikka ne yrittivätkin esittään välinpitämätöntä.

"Ai, moi. Mitäs mulle.." vastasin niin hyvin kuin pystyin. Sain vain tilanteesta entistä kiusallisemman.

"Me muutettiin just mutsin kanssa tänne ihan lähelle. Ajattelin, että jos voisit vaikka tulla kahville johonkin kuppilaan koulun jälkeen.. Mä tarjoan." Siis pyytääkö jätkä heti treffeille?!

"Eh, no tota. Mulla on vähän kiireitä tänään. Sori." yritin väkisin livistää kutsusta. Eihän mulla oikeasti mitään kiireitä ollut.
"Ai, harmi.." Rony vaikutti oikeasti pettyneeltä.

 
"Hei, älä alota tätä rumbaa taas heti, jooko?" inahdin vaivaantuneena.

Rony meni aivan vaivaantuneeksi ja alkoi potkia maata. Sitten hän lähti pois luotani ja kaduin sanojani. En kai oikeasti loukannut häntä?

**

Illalla olinkin saanut yllätysvieraita. Tottakai tytöt tahtoivat tietää asian loppuun asti, ja he olivat vetäneet Fredinkin tähän mukaan. Tuijottelin jalkojani.

"No niin, tyttöseni. Mikä juttu tää nyt on? Seurusteltko sä?" Fred on nimittänyt mua aina tyttösekseen, eikä se ole ikinä haitannut.
"Kerro nyt jo!" Jessica huudahti heti perään.

"No, ei se ole mikään ihmeellinen juttu.." Vai oliko? Jos Rony kerran jatkaa sitä vielä neljän vuoden jälkeenkin?

"Rony on kai aina ollut ihanstunu muhun. Ja mä en en nyt tahdo et te käsitätte väärin, mut mulla ei ole ollut koskaan senlaisia tunteita Ronya kohtaan. Mut en ole halunnut loukata häntä koskaan."

"Mä ymmärrän sua", Alyssa sanoi, ja tiesin hänen tarkoittavan sitä. äänessä ei ollut kiusoittelun sävyä.

"Muistuuko sulle mitään erityistä kohtaa mieleen?" Jessica kysyi yllättäen, mutta rauhallisesti.

 "En ole tahtonut muistella. Se on vaan ollut hankalaa.." Mieleeni alkoi tulvia muistikuvia yhdestä kohtauksesta.

**

Rony oli pyytänyt mut koulun taakse. Koulu oli juuri loppunut, eikä mulla ollut kiire kotiin, joten suostuin. Rony nojaili seinään ja tuijotti maahan.

Samassa tunsin seinän selkääni vasten. Rony kietoi kätensä selkääni. Hellästi, mutta silti varmoin ottein. Tunsin silti, ettei hänellä ollut mitään pahaa mielessään, vaikka pulssini nopeutuikin.

Hän tuijotti tiiviisti silmiini. En tahtonut koskaan loukata häntä, joten en nytkään yrittänyt rimpuilla irti hänen otteestaan. Hänen hengityksensä tärisi.
"Eikö sulla ole mitään tunteitä mua kohtaan?" hän kysyi hennolla, niin hiljaisella äänellä.

**

Huih! Venyipä myöhään. Mutta nyt se on valmis! Toivottavasti pysyitte mukana, teen varmaankin jossain kohtaa henkilöesittelyt tänne, jotta pysytte mukana henkilöissä.:) ei siitä taaskaan mikään kivan pitkä tullut, muutaman vaivaisen kuvan pidempi kuin edellinen osa... Mutta laitan teille vähän extrakuvia tuohon alle.:) Kommentteja kaipailisin!<3 Kertokaa mitä vain! Lempikuvaa, huonoa kohtaa, kirjoitusvirheitä, mikä oli hyvää ja missä voisi parantaa...:)

Extrakuvat:

 Hehheh... Syttyi pienoinen tulipalo..

 Kaikki vain kauhistelivat...

 Paitsi Rony.:)

 Divina-parka sai peppunsa tuleen.:(

 Fred katseli hulluna vain vierestä.

Jätskiauto saapui samaan syssyyn palokunnan kanssa!:D

Ja heti tulipalon jälkeen Lisa vissiin sai hermoromahduksen.:)

Niin ehkä Ronykin...

Tässä muuten arkivaatteet päällä Divina. :)

Gooble kiittää!